Ylä-Normandiassa

E on asunut jo muutaman vuoden eräässä Rouenin lähiössä, ja sen jälkeen kun pikku A syntyi 80km ei ole matka eikä mikâän! Joka toinen viikonloppu pakkaan Twingoni ( ennenkaikkea tuliaisia A:lle tietenkin, mutta myös reseptikokeiluita - onnistun aina paremmin kokkaamaan kotona.)Muutaman kerran vuodessa vietän koko viikonlopun "oikeassa" kaupungissa, se tuo vähän vaihtelua tähän meidän Tuppulaan.

Viime viikonloppuna ei onneksi satanut vettä, ja lähdettiin metrolla keskustaan. Itse pidän väkijoukossa liikkumisesta, ja iltapäivällä olikin paljon väkeä liikkeellä, sillä keskustassa oli "Fête du ventre" eli tori, josta sai paikallisten tuottajien ruokaa. Me tietenkin kierrettin putiikkeja, ja käytiin Hemassa ostamassa salmiakkia.

Matkan päätarkoitus on tietysti leikkiä pikku A:n kanssa (harakka jonka perässä A juoksee meni juuri piiloon tuon vasemmalla olevan pensaan taakse). Mummin kanssa ajetaan takaa harakoita ja luetaan kirjoja, maman ja papa kasvattaa, hih!

Le we dernier je suis allée à Rouen chez E. Pour une fois il ne pleuvait pas, et nous sommes allées au centre ville - faire des boutiques et discuter entre filles change un peu la monotonie de Lisieux! Même A était ravie puisqu'on courait après des pies...voilà une de ses chansons préférées:

Syksyä odotellessa - la récolte

La récolte était excellente cette année! Nous avons eu des fraises depuis le mois de juin , les tomates ont eu du temps de  mûrir presque toutes, les carottes étaient un peu bizarres mais très bonnes sans parler des cassis, des groseilles ou des framboises! J'ai cueilli plein de mures sur le parcours, ce qui est assez rare (sans parler des patates et des courgettes, merci E). Et ma vigne a donné deux grappes, je suis contente! Donc les pots de confiture sont prêts et le congélateur plein pour affronter l'hiver. A partir de demain le temps va changer, le temps "normal" pour la Normandie arrive, le froid  la flotte la flotte la flotte. Insupportable!

Voila notre météo

Kesä alkoi täällä oikeastaan vasta heinakuussa, kaksi kuukautta mukavaa auringonpaistetta ja lampöä, parvekekasvit tykkäsivat! Tänä kesänä tomaatit ehtivat melkein kaikki kypsyä, mansikoita riittää vieläkin, porkkanat purkissa olivat vahan omituisen muotoisia, mutta tosi hyviä. Ja meidan viinirypalekin teki kokonaista kaksi terttua, kivaa! Keräsin tosi paljon karhunvatukoita, joten hillopurkitkin ovat valmiina. Huomenna sää vaihtuu: alkaa Normandian syksy, kosteutta, sadetta, sadetta sadetta (linkissa meidän paikallinen sää)

Vanhuus vaivaa...

Helkutti vieköön, olen todella vanhenemassa! Ei, ei kyseessä ei ole omat synttärit: kuopus täyttää huomenna kah-dek-san-tois-ta!!!! Juurihan tässä toivuttin omista 50-vuotispäivistä, ensimmäisen lapsenlapsen syntymästä, esikoisen 25-vuotisjuhlista ... koettelemuksia koettelemusten jälkeen!

Pahinta on että en osaa tuntea itseäni niin vanhaksi, olen juuttunut mielessäni jonnekin oikean ikäni puoleenväliin. Rakastan edelleenkin asioita joita olen aina rakastanut, pieniä asioita ihan jokapäiväisessä elämässä (lapsenmielinen sanoo chéri).  Muutama kuukausi sitten kävin kurssin joka oli tarkoitettu yli viiskymppisille, "chez les vieux",  ja tunsin olevani ihan väärässä seurassa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Osallistujien  mielipiteet olivat "chez les vieux" - ikä ja konservatiivisyys käyvät käsi kädessä. Pitäisi varmaan katsoa peiliin ja olla aikuinen!

Okei, etsitään sitten niitä vanhuuden merkkejä - ensin sieltä peilistä. Hmm, joo ryppyjä on: en ole uskonut koskaan todella tehokkaiden ryppyvoiteiden voimaan, ehkä olisi pitänyt... Harmaita hiuksia ei näy, kaikki peitossa, kiitos hiusvärille jota olen käyttänyt viimeiset - hmm monta vuotta. Farkut jalassa niinkuin aina (mistähan ruumiillisesta iästä alkaen farkut tulevat epäsopiviksi? "Chez les vieux" niitä ei enää paljon näkynyt) 

Entä peilin ulkopuolella mistä näkyy että olen todella vanha? Paitsi aikuisista lapsista ja siitä tosiasiasta että olen pienen tytön mummi. No okei, en enää kiivastu pikkuasioista niinkuin aiemmin, hällä väliä! Jonkunlainen seestyminen siis, mutta ei liikaa kuitenkaan: kuuma väittely silloin tällöin on paikallaan. Itse asiassa pitïsi saada jonkun ulkopuolisen näkökulmaa vakavaan asiaan, mutta sekään ei ole yksinkertaista!

Bon anniversaire C pour tes 18 ans! Depuis quelque temps je suis effrayée par l'idée de vieillissement: d'abord mon 50éme anniversaire, la naissance de ma petite-fille, l'anniversaire de 25 ans de mon fils aîné... je n'arrive pas me sentir vieille et pourtant les faits sont là! Avec mes rides et sans les cheveux gris je porte toujours mes jeans, avec mon esprit de mes 25 ans que je revendique! Faut que je trouve un test "quel est votre age réel"... 

Kerran vuodessa... trouvé et aussitôt perdu

Jalleen kerran mahtava blogitauko: voi miksi en listaa salasanoja mihinkaan!

Talla kertaa salasanan etsimiseen oli hyva syy: uusi blogi blogilistalla, mielenkiintoinen, ja ennenkaikkea naapurista: http://www.ranskanmaalla.com/ . Taalla maaseudulla en ole tavannut suomalaisia vuosiin, kiva tietaa, etta meita on ainakin kaksi taallakin ;) Ehka blogiaktiivisuuteni palaa jonakin paivana...ideoitahan on aina, listaan ne samalle liuskalle alati katoavan salasanan kanssa!