Pyhiinvaelluksella kotikulmilla - Pèlerinage de Pentecôte

Helluntain kunniaksi muutamia kuvia kaupungin pyhiinvaelluspaikoista. Kotikaupunkini pyhimys on pyhä Teresa, joka asui ensin tuossa vaaleanpunaisessa talossa isänsä ja siskojensa kanssa.

Pour la Pentecôte un petit pèlerinage à travers des lieux connus de Sainte-Thérèse de l'Enfant Jésus. La maison rose est les Buissonnets, la maison de son enfance.
Sen jälkeen kunnon kuva katedraalista, normandialaista gotiikkaa, oikealla Normadian lippu, kaksi leijonaa punaisella pohjalla.

La cathédrale, l'art gothique normand, XIIème siècle.
Pyhä Teresa sulkeutui karmeliittaluostariin 15-vuotiaana ja kuoli siellä tuberkuloosiin 1897 vain 24-vuotiaana. Sisartensa pyynnöstä - jotka myöskin olivat karmeliittoja - Teresa kirjoitti kirjan elämästään ja uskostaan "Erään sielun kertomus", joka on käännetty 60 kielelle. Pyhä Teresa kanonisoitiin 1925, ja on erityisesti lähetyssaarnaajien pyhimys.

Sainte Thérèse devient Carmélite à 15 ans, et meurt au Carmel à 1897 seulement à l'age de 24 ans. A la demande de ses sœurs - qui vivaient dans le Carmel - elle a écrit "Histoire d'une âme" un livre sur sa vie et sa foi. Sainte Thérèse est canonisée à 1925, et elle soutient surtout l'effort des missionnaires.

Kaupungin tunnusmerkki, Pyhän Teresan basilika. Portin yläpuolella kuva hänen vanhemmistaan, jotka julistettin autuaaksi viime syksynä.

Itse asiassa pyhiinvaelluksella ja itse kaupungilla on hyvin vähän tekemista keskenään: pyhiinvaeltajia ei juuri näe kaupungin keskustassa. Tuttavapiiriin ei kuulu ketään , joka osallistuisi erilaisiin kulkueisiin Pyhän Teresan kunniaksi, ja kuitenkin uskonnollisuus on ankkuroitunut vahvasti kaupungin nimeen.

Le symbole de la ville, La Basilique de Sainte Thérèse. Sur le portail les photos de ses parents, béatifiés l'année dernière.

En fait , le pèlerinage et la ville ont très peu des choses en commun; on voit très peu des pèlerins au centre ville. Dans mon entourage je ne connais personne qui participe aux processions... mais la religion est ancrée au nom de cette ville.

Kissanpäiviä

Jälleen pitkä viikonloppu alkamassa, kolme päivää vapaata. Veroilmoituskin tuli viimein tehtyä- viimetingassa niinkuin aina. Onneksi en tarvinnut mitään lisäselvityksiä, verovirastossa oli kamala jono. Muuten meidän verovirasto toimii ihan suht'koht hyvin; meilläpäin oikeastaan vain paikallisessa sairasvakuutustoimistossa pitää jonottaa ja kysyä "oikeat" kysymykset jos haluaa saada vastauksen. Kyllä ajat ovat parantuneet siitä, kun odottelin oleskelulupaa 500 muun ulkomaalaisen kanssa Aubervilliersin teollisuusalueella...

Nämä toukokuun pitkät viikonloput ovat saaneet koko toukokuun menemäân tosi nopeasti. Pitäisi alkaa jo suunnitella kesääkin. Alkuperäinen suunnitelma oli lähteä Etelä-Ranskaan heinäkuun lopussa - kuopuksen paras kaveri muuttaa sinne. Toisaalta Côte d'Azur kesällä ei tunnu kovinkaan houkuttelevalta, kaipaan Atlantin rantoja.
Itse asiassa koko toukokuussa en ole käynyt edes Pariisissa, paikallaanolo täällä maalla on aika väsyttävää, pitäisi päästä liikkumaan. Vanhin tytär lähti toiselle puolelle Ranskaa, Elsassiin, viikonlopun viettoon, melkeinpä kateeksi käy;)

Encore un long week-end de trois jours. J'ai enfin réussi à déposer ma déclaration des impôts, au dernier moment comme d'habitude. Heureusement je n'avais pas des questions à poser, il avait un monde fou. D'ailleurs l'hôtel des Impôts fonctionne plutôt bien ici; en fait c'est seulement à la Sécu où la fonction publique coince.
Les temps ont changé pour le meilleur depuis que j'attendais pour ma carte séjour au zone industriel d'Aubervilliers avec 500 autres étrangers...

Le mois de mai est passée drôlement vite, il faut peut-être commencer à planifier les vacances petit à petit. Ma fille cadette aimerait partir à Côte d'Azur, parce que sa meilleure copine déménage la-bas. Mais la Cote D'Azur en fin de juillet, ça me fait un cauchemar: les cotes Atlantiques vont me manquer.
En fait pendant tout le mois de mai je n'ai pas bougé, même pas pour aller à Paris; rester à la campagne ça devient fatiguant! - Ma fille ainée est partie en Alsace pour le week-end - je suis presque jalouse;)

Le jeu de quatre vérités

Dans les blogs en finnois circulent plein des petits jeux pour les jours pluie. Comme aujourd'hui.

On demande comment te reconnaitre, les vingt choses les plus déplaisantes, les cinq meilleurs moments de la semaine dernière... pour aujourd'hui j'ai choisi le jeu des quatre vérités:

1. Mentionne quatre métiers que tu as exercé dans ta vie:
-Que quatre...hmm...j'ai été vendeuse dans une droguerie, quand j'avais 15 ans. Plus tard pendant mes études j'ai continué dans ALKO, le monopole des boissons alcoolisés en Finlande.
J'ai été aide-soignante en Finlande et en France (l'infirmière privée pour le Duc et la Duchesse NN, ça sonne). Pendant quelques années j'ai guidé les touristes finlandais à Paris. La comptabilité n'a plus des secrets pour moi...

2. Quatre endroits ou tu as passé tes vacances:
- les iles grecques, il y a longtemps. Un mois de voyage entre les iles avec des bateaux plus ou moins délabrés, les maisons blanches. Moscou à l'époque de l'Union Soviétique, très différent de tout. L'année dernière, à La Rochelle. Et il y a pas longtemps à Saumur chez les amis.

3.Quatre pages sur le net que tu visites (presque) tous les jours:
-Le monde, HS, les blogs, Greek-Epic

4. Quatre endroits ou t'aimerais être maintenant:
- à Paris dans les bras de mon Chéri. Au soleil à Sète à regarder les bateaux de pêche de la terrasse d'un resto(et en occurrence, manger un bon plateau des fruits de mer.) Dans une ile sous les tropiques (un rêve). Être sur un camping pour essayer le petit bijou de caravane...

Voilu voilà, si quelqu'un à envie de copier ce jeu, il est à votre entière disposition!

Neljä vastausta neljään kysymykseen, vanha meemi, joka on jo tainnut kiertää kaikki blogit lävitse (jätin pois telkkarin ja mieliruuat - en katso tvtä ja ruoka-asiaa kirjoittelen joskus myöhemmin; tuntui loogiselta antaa neljä vastausta neljään kysymykseen...)

Merci

HPY m'a laissé cette charmante récompense le lundi. Merci beaucoup!

De ma part j'envie de la dédier à deux blogs, d'abord à stazzy, qui adore les moutons, et à mireval, qui est en train de s'intégrer en France.

Mietintää...

Normandiassa täytyy aina käyttää aurinkoiset päivät hyväkseen, niitä on liian vähän! Sunnuntaikävelyn pituudeksi tuli ainakin seitsemän kilometriä, aivan ihanassa +25° asteen lämmössä. Metsässä kävely on aina virkistävää, ajatukset kulkevat kauas, ja eläman ja olemassaolon kysymyksiin löytää ihan uudet vastaukset. Jonkunlainen jännittävä olotila jatkuu, valintoja on tehtävä ja vastauksista valittava se oikea.
Viime aikoina olen ennenkaikkea pohtinut, millainen elämäni olisi ollut, jos olisin jäänyt Suomeen. Ranskassa en ole koskaan löytänyt alkuperäistä koulutustani vastaavaa työtä, olisinko ehkä tehnyt huikean uran? Kun juttelen muiden "ulkomaalaisten" kanssa, sama juttu melkein kaikilla. Itse olen uudelleenkouluttautunut kahteen uuteen ammattiin , ja lisäksi viettänyt muutamia vuosia kotona...

J'ai profité de quelques jours ensoleillés, il le faut, c'est une denrée rare. La promenade de dimanche était très longue, l'air était doux. Mes pensées se sont envolées, ce genre de promenades en foret ( enfin en bois, les foret normandes sont très loin) font obligatoirement réfléchir sur l'existence.
Dernièrement j'ai beaucoup réfléchi comment aurait été ma vie si j'avais resté en Finlande. Ici, j'ai trouvé ma place , mais jamais un travail qui correspond mes études. Quand je discute avec mes amis d'origine étrangère c'est très souvent le cas.

Aurinkoiset päivät päättyivät maanantaiaamuna kello kuusi, ja tosi konkreettisesti: salamat, ukkonen, kaatosade. Taivas muuttui hetkessä oranssiksi - valitettavasti en saanut yhtään hyvää kuvaa aikaiseksi ( maanantaiaamuna kello kuusi, ja ilman kahvia - mission impossible) Eilen oli siis päivä ilman nettiä, meidän liittymä on liian herkkä; se on jo jouduttu vaihtamaan pari kertaa. Ukkosella täytyy vain yksinkertaisesti nykäistä kaikki johdot irti ( kyllä yhden päivän nettitauonkin kestää)

Tadadaa!

Voila! Chéri est revenu de Cherbourg avec ce petit bijou ( enfin c'est plutôt une mademoiselle de certain âge...) N'empêche pas, elle va nous être très utile! Elle est très propre malgré son âge, tout fonctionne parfaitement - nous sommes très contents .

Ce petit bijou va nous servir surtout pour les déplacements pro (plus pour Chéri, bien sur); Chéri fait beaucoup des déplacements, et les hôtels sont devenus hors prix - même les F1, les plus bas de gamme, coutent maintenant entre 30et 40 € par nuit (j'ai regardé dans mon compta, l'année dernière c'était 10€ de moins!) Donc plutôt investir dans quelque chose d'utile.

Je n'ai aucune expérience de camping, mais pourquoi pas attacher ce petit bijou pour faire un petit voyage en Vendée ou même jusqu'à Charente - deux régions qui sont particulièrement douces et jolies...

Mekin liitytään karavaanikerhoon: hotelleiden hinnat ovat nousseet niin korkeiksi, että oli parempi investoida tähan pikku neitoon! Chéri tulee käyttämään sitä työmajoitukseen, mutta ehkäpä meillä on aikaa kokeilla sitä myös lomailuun, ken tietää?? Ranskassa on paljon kauniita seutuja, itse tykkään kovasti Atlantin rannikosta!

Vähän faktaa kotikaupungistani

Tyypillisiä normandialaisia taloja - Maisons normandes typiques à pan de bois
Kaupungin keskustaan päin - Vers le centre ville
Katedraali - La cathédrale
Keskustan kävelykadulla -la rue pietonne au centre ville

Kaupunki on ihan tavallinen pikkukaupunki - viimeisimmässä väestönlaskennassa asukkaita oli 24000 kuntaliiton alueella. Melkeinpä kaikki Normandian kaupungit ovat toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakennettuja; kotikaupunkini tuhoutui 80%:sti vuonna 1944, jäljellä on hyvin vähän vanhempia rakennuksia. Ennen toista maailmansotaa sitä pidettiin "Normandian helmenä", koko kaupunki oli rakennettu puusta tyypillisesti ja koristeellisesti. Tänä paivänä keskustan talot ovat punatiilisiä, ja kaksi suurta aukiota keventävät tiukkaan rakennettua kaupunkikuvaa.

Ikävä kyllä talouskriisi on myös meillä, työttömyysprosentti on tällä hetkellä 15%; suurin yksityinen yritys tekee jarrujärjestelmiä autoihin , ja on menettänyt 60% liikevaihdostaan. Lomautuksia on lähes jokaisessa yrityksessä ja vuokratyömarkkinat ovat täysin pysähdyksissä. Asunnonvälitys on yhtä huonossa jamassa; englantilaiset ja hollantilaiset talonostajat ovat kaikonneet.

Tällä hetkellä valmistellaan Normandian maihinnousun muistopäivää : tulevathan presidentit Obama ja Sarkozy rannikolle, ehkäpä sisämaahankin tipahtaa muutamia murusia turistimannasta!

Quelques images de ma ville d'adoption: elle a été entièrement reconstruite après les bombardements de 1944. Avant la guerre elle était très connue comme la"Perle de Normandie", avec ses maisons à pans de bois et à sculptures.

Malheureusement la crise économique est passée par ici aussi, le chiffre du chômage est actuellement 15% - la crise touche tous les secteurs, l'industrie, l'intérim et l'immobilier. Peut-être la visite des présidents Obama et Sarkozy pour la Commémoration du Débarquement va nous apporter quelques touristes?

Naapurisopua

Ah ihanaa, meidän kyttäilevät naapurimme ovat viimeinkin lähteneet "kesämökillleen".
Kyseessä on vanhempi pariskunta, jotka kuluttavat aikaansa verhojensa takana, ja jos lapset leikkivät vähankin äänekkäämmin, ikkuna kyllä aukeaa heti, ja setä huutaa jotain loukkaavaa! Ihme kyllä (!) hän ei tule huutamaan kun prätkäpojat pärisyttävät koneitaan, ilmeisesti vain lasten äänet häiritsevät. Vielä kymmenen vuotta sitten, kun omat lapseni olivat leikki-iässä, sain kuulla varsin rasistisia kommentteja. Miksiköhän he valittavat jatkuvasti kunnioituksen puutteesta?
Muuten naapurustoni on rauhallista, muiden naapureiden kanssa vaihdetaan kuulumisia, marokkolaiset tarjoavat minttuteetä ja couscousia Aid-el-Kebir -juhlan aikaan. Ranskalaisethan kutsuvat vain hyviä tuttaviaan kotiinsa, joten lapsetkin leikkivät enimmäkseen ulkona.

Kesäkausi alkaa, ja muutkin kuin pyhiinvaellusturistit tulevat kaupunkiin. Ja taas alkaa se kausi, jota kutsun "tavalliseksi rasismiksi": jostain syystä talvisaikaan oma aksenttini ei herätä mitään huomiota, muuta kun turistikausi alkaa, se muuttuu ulkomaalaiseksi ja vaikeaksi ymmärtää. Kuinka rasittavaa onkaan toistaa, vastata kysymykseen "Mistä olette kotoisin?" tai "Puhutte hyvin ranskaa" (mikä tietenkin tarkoittaa ihan jotain muuta... ja johon vastaan nykyään "Niin tekin, hyvä rouva/neiti/herra) Kotoutuminen voi olla vaikeaa, jos kotouttaminen eriarvoistaa ihan tavallisella tasolla!

Enfin mes voisins difficiles sont parties à leur villégiature! Quel soulagement! C'est un couple des personnes âgées, qui passe son temps derrière les rideaux pour épier tout le monde. Les enfants font "trop" de bruit, leur fenêtre s'ouvre, et les insultes voltigent. Eux, ils se plaignent de manque de respect, mais ne respectent personne. D'ailleurs quand mes enfants étaient plus jeunes, j'ai entendu les commentaires franchement racistes de leur part... autrement le voisinage est assez cool, on papote, même si les relations restent plus souvent distinguées.

D'ailleurs la période estivale commence , avec des touristes - et le "racisme ordinaire". Mon accent tout à fait compréhensible pendant l'hiver change pour devenir un accent très étranger.
Comment c'est fatiguant de répondre aux questions stupides concernant de mes origines, ou entendre dire "Mais vous parlez bien français" ( avec un sous-entendu "pour une étrangère". J'ai pris d'habitude de répondre "Mais vous aussi, Madame/Mademoiselle/Monsieur...) L'intégration peut s'avérer difficile, si on ne l'accepte pas au niveau ordinaire...

Minou kyttäilee...Minou vous regarde

Une nouvelle semaine, une nouvelle année

Quelques jours sans écrire - à qui la faute? Premièrement, bien sur aux gâteaux d'anniversaire et au champagne; ah les jolies petites bulles dans une flute, je les adore, peut-être même un peu trop! Malheureusement, chaque année de plus me rend mélancolique, et empêche toute pensée rationnelle. (Bien sur ce blog est rationnel, n'est-ce pas?)
Miksikö en ole kirjoitellut? Kakkujen ja samppanjan vika tietysti!

Deuxième raison: chaque fois quand Chéri est ici, on oublie le temps - et le temps passe vraiment très vite...quoi de mieux que regarder la lune. Et après c'est trop tard! Maintenant il est parti à Cherbourg, tout devient normal. (D'ailleurs, il fait très beau à Cherbourg)

Ja Chéri'n vika tietty myös, aika kuluu liian nopeasti kuuta tuijottaessa!

Et quand on y rajoute les petites promenades et les essaies avec mon appareil photo, le tour est joué!

Ja kun vielä lisätään retket lähistölle - ja kuvakokeilut - huomaa että muutama päivä on mennyt hujahduksessa!

Aloittelevan bloggaajan tunnustuksia

Mainostilaa vuokrattavana...emplacement publicitaire à louer



Kävin iltapäiväkävelyllä tihkusateen jälkeen - meillä on jo tosi vihreää! Vastaleikattu nurmikko tuoksui sateen jälkeen tosi hyvältä, kevät on jo pitkallä. Kävellessä on aina aikaa miettiä (eikä vain työasioita): tällä kertaa mietiskelin kaikenlaisia parannuksia blogiini...

Jo ihan ensimmäisitä riveistä alkaen halusin, että kirjoitteluni olisi "omannäkoistäni"; vihreä ja oranssi väreinä ovat sopivat. Toiseksi halusin muutaman laskijan (statistiikka on hauskaa!), mutta useiden kokeiluiden jälkeen huomasin blogin olevan ennemminkin mainostilana, kaikenlaiset pop-upit tulivat häiritsemään rauhaani.

Seuraava etappi oli blogilistan teko, ja jälleen valinta oli vaikeaa: mukavia blogeja liikkuu netissä todella paljon. Laitoin siis listalleni blogit, joita olen käynyt lukemassa usein "piilosta".

Nyt blogini on alkanut elää omaa elämäansä: itse asiassa kirjoittamisen aiheita tupsahtaa mieleeni tämän tästä; enkä aina ehdi mukaan polttaviin blogeissa kiertäviin aiheisiin. Blogillani tuntuu olevan oma tahtonsa, joka vetää ihan muualle!

Je suis allée me promener après la bruine du matin, l'herbe fraichement coupée sentait tellement bon, le printemps est vraiment là. Meilleur moment de réfléchir c'est en marchant - cette fois j'ai oublié le travail, je pensais à ce blog et aux améliorations à faire.

Depuis le début je voulais qu'il me ressemble: les couleurs verte et orange me conviennent très bien. Pendant longtemps j'ai cherché des compteurs - j'adore la statistique - mais malheureusement plupart des compteurs m'ont amené des pop-ups ou autre sort de pub.

Pour faire une liste des blogs était une tache encore plus difficile: il y a beaucoup des blogs très intéressants. J'ai choisi quelques blogs que j'ai visité souvent "en cachette".

Maintenant ce blog semble de vivre sa propre vie, les sujets viennent dans mon esprit sans forcer. Tant pis si je rate les sujets brulants, mon blog a grandi et il a sa volonté à soi!




Kevät on tullut! Un arbre de printemps!

Mitä kuuluu? Kiitos hyvää

Syntymäpäivät lähestyvät! Sain hyvältä ystävältäni Suomesta ihan oikean synttärikortin, ilahdutti kovasti, kiitoksia!

Olen siis länsimaisessa horoskoopissa härkä, kiinalaisesta ei nyt viitsitä puhua, kun vuosia tulee lisää (vanhako, ehei, ikämittari pysähtyi 25:een) Tunnistan kyllä kaikki härkien tyypilliset piirteet, olen käytännöllinen, jääräpäinen ja pidän kauniista asioista.

Muita tärkeitâ uutisia: kuopuksen nilkan nyrjähdys ei onneksi ollut kovin vakava, urheiluvammoihin on pitänyt tottua kun molemmat tytöt pelaavat korista.

Caenin yliopisto on edelleen kiinni, vielä ei kukaan tiedä miten tämän vuoden loppukokeille käy - eikä sitäkään, kuinka paljon sisäänkirjoittautuminen maksaa ensi vuonna!

Loppukommenttina: tänään oli paljon töitä, aivoni ovat noin nollatilassa - ja kaiken lisäksi koira nukkuu sängyssäni pää kauniisti tyynyllä.


Mon anniversaire rapproche. J'ai reçu une carte superbe d'une amie en Finlande; c'est écrit "Pourquoi s'attrister à son anniversaire? Nous pouvons toujours utiliser la même taille de vêtements qu'il y a dix ans!" et à l'intérieur "Eh bien, au moins les chapeaux ou les gants" .

Donc, dans l'horoscope, je suis taureau. Je reconnais bien être un taureau typique: pratique, têtue, et j'aime bien les belles choses (les bonnes choses aussi, d'ailleurs).

Les autres nouvelles importantes: l'entorse de ma fille cadette n'est pas très grave, heureusement. Enfin, avec le basket les blessures arrivent souvent.

L'université de Caen est toujours bloqué, les partiels devaient commencer à la semaine prochaine. Personne ne sait s'ils vont avoir lieu!

Et à la fin: aujourd'hui j'ai beaucoup travaillé, ma petite cervelle est complètement surchauffée; mais pour aller au lit c'est une autre chose: le chien dort dans mon lit, la tête posée confortablement sur l'oreiller!

Au bord de la Seine...

La Seine à Corbeil, les cygnes sont réapparus

Corbeil-Essonnes
Ecluse d'Evry


Se promener main dans la main au bord de la Seine, un dimanche matin... regarder les cygnes sur l'eau, les péniches avancer lentement. Piqueniquer sur un banc sous les arbres, loin du bruit de la ville. Quel bonheur.

Sunnuntaiaamun onnenhetkiä: kävellä käsi kädessa Seinen rannalla,katsella joutsenia ja laivojen hidasta etenemistä. Pysähtyä puiden alle piknikille... kaukana suurkaupungin melusta.

Je hais le lundi matin!

Je hais les lundi matin! Je me suis réveillée la tête dans le q, même quelques cafés bien forts n'ont pas arrangé la chose. Le frigo est vide, et pourtant il faut trouver quelque chose à bouffer pour les gamins ce midi. C'est qui qui va se dépêcher pour faire des courses? Le boulot attend sur le bureau, le téléphone sonne, mon français est déplorable...et en plus les nuages sont bien bas.
Quel lundi!!

Jälleen maanantai pitkän viikonlopun jälkeen; edes saavillinen vahvaa kahvia ei saanut mua hereille. Jääkaappi kolisee tyhjyyttään, kaivan jotain pakastimesta lapsille kun tulevat ruokatunnille. Puhelin ei lakkaa soimasta, työt odottaa, kukahan lähtee tänään kauppaan?
Kaiken lisäksi pilvet ovat painostavan alhaalla.
Onneksi huomenna on tiistai!

Tulppaaneja äideille!

Tulppaaneja äideille!!!

Meillä äitienpäivä on vasta 7. kesäkuuta, normaalisti se on toukokuun viimeinen viikonloppu. Tänä vuonna kuitenkin helluntai sattuu samalle viikonlopulle, joten äitienpäivä siirtyy kesäkuulle. Täällä monilapsiset äidit palkitaan mitalleilla, äitienpäivätraditio otettin käyttöön sodan jälkeen (kultaisen mitallin saa jos on vähintään kahdeksan lasta)

Itse asiassa minulla ei ole mitään erikoisia muistoja äitienpäivästä - olen tainnut säästää muutaman runon tai pienen kädenjäljen siltä ajalta, jolloin lapset olivat vielä "école maternelle"ssa... Luultavasti itse olen ostanut äidilleni jonkun ruusupuskan, tai lähettänyt äitienpäiväkortteja - tai sitten en, äidin jäämistöstä ei niitä löytynyt.

Varsinaisen äiti-kriisin kävin läpi joskus nelikymppisenä. Se kai kuuluu asiaan, itse vanhenee, ja tietenkin vanhemmat vanhenevat myöskin.
Oma äitini oli varsin vahva persoona, hän ei koskaan hyväksynyt muuttoani ulkomaille, ranskalaista (=ulkolaista) aviomiestäni - ja varsinkaan sitä, että olin raskaana ennen avioliittoa (vielä 25 vuotta sitten ei puhuttu avoliitosta, vaan "susipareista"), niinpä hän katkasi kaikki yhteydet siihen asti kunnes olin turvallisesti naimisissa. Äitien valta on suuri ja joskus hirmuinen! Niinpä kaikissa lapsia koskettavissa asioissa olen aina tehnyt päinvastoin kuin oletin oman äitini tekevän.

Kaikki lapset rakastavat äitiään ehdoitta ja joka päivä, joskus rakkaus saa vastarakkautta; joskus jää ilman.

En France la fête des Mères est le 7 juin cette année.
La fête des mères a été installée à 1950,au dernier dimanche de mois du mai ( sauf en cas d'exception, comme cette année « La fête des Mères est fixée au dernier dimanche de mai. Si cette date coïncide avec celle de la Pentecôte, la fête des Mères a lieu le premier dimanche de juin. ») Cette fête se destinait pour promouvoir la natalité après-guerre; mais même à nos jours chaque année les maires remettent les médailles aux mères de famille nombreuses.
Peut-être il faut faire la demande? lol

Toripäivä - Jour de marché

Toripaivä on aina lauantaina. Meidän tori on tietenkin oikea maalaistori; sieltä löytyy yhtä hyvin
kaikenlaista markkinakrääsää kuin lähistön mummeleita ja pappoja, jotka myyvät kasvattamiaan vihanneksia, tuoreita kananmunia - tai kanoja ja kaneja. Toripäiva tuo myös kaupunkiin väkeä, jopa tungokseen asti. Tällä kertaa odottelin aika kauan, että sain ostettua tomaatintaimeni, viherpeukalo kutkuttaa muillakin kuin minulla kun aurinko vähän pilkistää!


Ça y est j'ai enfin mes plantes de tomate cerise. J'ai pris seulement les rouges, les jaunes n'ont jamais vraiment réussi. Le seul jour ou on peut trouver la foule ici c'est bien le samedi. Sur le marché on trouve toujours des mémères et des pépères qui vendent leurs œufs, leur crème ou des fleurs - mais de plus en plus des camelots aussi...

Aurinkoa!

Vautsi tänään paistaa aurinko; ei ehkä ihan ihan rehellisesti, mutta paistaa kuitenkin!

Kevätaurinko saa aina aikaan saman refleksin, pitää päästä ruoputtelemaan multaa. Meillä tosin puutarha rajoittuu terassilla oleviin ruukkuihin, joihin aina keväisin kylvän siemeniä, ostan taimia ja joskus kukkiakin. Terassini on täysin etelään, auringossa kello kymmenestä aamulla iltakuuteen, ja lämpötila voi kohota aina 50°C asti. Aurinkoterassi on tosi vaativa: olen vuosien aikana istuttanut erilaisia kasveja, jotka kestävät kuumuutta: munakoisoja, tomaatteja, mansikoita, paprikaa - ja tietysti erilaisia mausteyrttejä. Laventeli onnistui viime vuonna oikein hyvin, harmi vain, että se houkutteli myös erilaisia pörriäisiä. Tämän vuoden suunnitelmana on ostaa pieni sitruunapuu, se sopisi hyvin laventeliruukkujen väliin.

Huoh. Aurinko paistaa edelleen, ja oma päiväni tulee kulumaan tiivisti toimistossa.

Le soleil brille brille brille - ce n'est pas "Le Pont de la Rivière Kwai" mais réellement dehors!
Chaque printemps c'est le même reflex, j'ai envie de jardiner. Mon jardin est sur ma terrasse: j'ai déjà essayé des tomates, des aubergines, des fraises et des poivrons, avec plus ou moins de succès. La lavande et les herbes aromatiques se portent bien, malgré la chaleur de l'été (au plein soleil il fait quelquefois jusqu'à 50°) Cet été j'ai envie d'essayer des fruitiers, un petit citronnier, ou un oranger pourrait bien se plaire chez moi.
Soupir. Je continue à bosser devant mon ordi - et le soleil continue à briller dehors.

Manifestations à Caen

Le blocage continue toujours à l'université de Caen. Hier après l'AG les choses sont tournées aux heurts entre la police et les étudiants, et la présidente a annoncé une fermeture administrative, encore une fois. Je suis réellement partagée sur ce sujet: comme maman, j'aimerais que ma fifille puisse faire ses exam et passer à l'année suivante (bien sur)...mais si cette reforme passe, peut-être les matières qu'elle étudie ne vont plus faire partie du programme de l'année prochaine (oui, elle étudie finnois, suédois, anglais et grecque), déjà, après les rumeurs, les langues anciennes ne vont plus être enseignées à Caen.Caen'in yliopisto on edelleen suljettuna: eilen iltapaivällä opiskelijat ja poliisi ottivat yhteen yliopiston päärakennuksen edessä. Minun on vaikea ottaa kantaa yliopistouudistukseen; äitinä tietenkin toivoisin, että kaikki rauhoittuisi ja tyttäreni voisi päättää tämän opintovuotensa. - ja toisaalta, joss uudistus tulee voimaan , hän ei ehkä voikkaan jatkaa opintojaan samassa kaupungissa ensi vuonna - "kuolleet kielet" ovat jo tipahtamassa Caen'in opinto-ohjelmasta ja jos pohjoismaisista kielistä ei kukaan hyödy, nekin varmaan siirtyvät ainoastaan Pariisiin!

Normandian vehreydessä...

Asun siis Normandiassa, tarkemmin sanoen Calvadosissa, vieläkin tarkemmin Pays d'Augessa
Pays d'Auge on (ainakin Ranskassa) tunnettua vihreistä niityistään, joilla sitten käyskentelevät aidot normandialaiset lypsylehmät, postikorttimaisesti omenapuiden alla. Ja se on totta! Normandiassa sataa todella paljon, ja ne lehmien niityt pysyvät vihreinä läpi vuoden. Joka puhuu lypsylehmistä, puhuu myös maidosta, crème fraîche'stä, Camembert tai Pont-l'évêque -juustoista, kaikien niiden alkuperä on täällä. Tosin nykyään, kun kaiken täytyy olla pastöroitua, niitä valmistetaan aivan muualla.

Omenapuiden suhteen on ihan sama juttu: Calvados-omenaviina tulee naapurista, omenamehu tai siideri kuuluu paikalliseen valikoimaan. Kunhan vesisade loppuu - normaalisti ensi viikolla - pääsen vihdoin viimein kuvittamaan tekstiäni ja näyttämään normandialaisia maisemia.

Tokihan Calvadosin alueella kaupunkejakin on: Caen, prefektuuri ja yliopistokaupunki; Caen'in yliopistossa on pohjoismaisten kielten laitos, ainoa paikka Ranskassa (hmm Pariisin lisäksi, tietenkin), jossa voi opiskella suomea. Caenissa on myös upea Normandian maihinnousun museo.

Toinen vähän pienempi kaupunki on Lisieux, kuuluisa ennenkaikkea Pyhä Teresa -pyhimyksestä,
Ja turistioppaan tapaan voisi mainita myös kauniit rantakaupungit, Honfleur, Deauville, Cabourg...

Une journée à ne rien faire - mistä minut tunnistaa?

Aujourd'hui c'était une journée à mi-teinte - il ne faisait pas franchement ni mauvais ni beau. C'est peut-être la faute du week-end de trois jours, j'avais mal à démarrer la semaine.

J'ai pris toute mon énergie pour faire simplement quelques courses. Et Félix le gros chat la coulait douce.

Dans les journaux: LA pandémie, le gvt qui veut interdire la liste de Dieudonné pour les Européennes, les universités qui sont toujours en grève, les matons qui n'ont pas droit de grève, mais qui empêchent les entrées et les sorties dans les prisons...rien de réjouissant; la crise économique n'est pas finie, loin de la. Il y a trop des contestations qui n'arrivent pas à converger.


Kolmen päivan viikonlopun jälkeen tekee mieli tehdä kuin Félix, paksu kissani: tarvitsen lepoa.
Siispä nappasin blogimaailmasta täman meemin: mistä minut tunnistaa?

1)Ulkonäöltani näytan suomalaiselta: pitkät (vaaleat) hiukset ja suomalainen pottunokka

2) Kävelen aina nopeasti, moikkaan tuttuja kaukaa - jos vain voin, vältän poskisuukkoja; onneksi ystävät sen tietävätkin

3) Olen tosi täsmällinen, naapurin pappa varmaan laittaa kellonsakin oikeaan aikaan kun vien koiran ulos

4) Ikkunallani istuu aina ainakin yksi kissa odottelemassa - joko sisä- tai ulkopuolella

5) Rakastan kesää ja aurinkoa, minulla ei ole koskaan liian kuuma, mitä lämpimämpää sitä parempi

Brouillard à Cabourg - sumua Cabourgissa

Kuopus kahlailee - CC les pieds dans l'eau
Sumu lähestyy - le brouillard arrive
Brouillard à Cabourg


Tänään vein tytöt Cabourgiin, esikoisella oli korishommia. Koska meillä oli aikaa, lähdettin kuopuksen kanssa rantaan asti. Cabourg on yksi Normandian rantakaupungeista, aika huppea sellainen. Tarkoituksena oli ostaa meidän ekat meloonijäätelöt, parhaat mitkä lähistöltä saa. Kuopus halusi tietenkin kahlailla rannassa, vaikka vesi on korkeintaan kymmenasteista - ikavä kyllä tuli kiire, sillä laskuveden mukana tuli valtaisa sumupilvi.

J'ai amené les filles à Cabourg, E. avait une table à faire. Entre temps je suis allée avec CC jusqu'au centre ville pour chercher la première glace de la saison chez Papajo - au melon bien sur!
CC avait envie de se mouiller les pieds, mais on n'a pas pu rester longtemps, un brouillard épais arrivait avec la marée descendante et couvrait tout!

...edelleen Pariisissa

Milly-la-Forêt. Kuva on otettu Chérin Nokialla, itse asiassa kuvauskohteena oli harmaa pikkukissa, joka katsoi meitä kovin epäilevästi! (klikkaa kuvaa isommaksi, niin näet sen)
Chapelle Saint-Blaise, viimeinen jäännös 1100-luvun leprasairaalasta
Millyn vanha kauppahalli, tori ehti mennä kiinni

Tälla kertaa kävimme kävelyllä Milly-la-Forêt nimisessa pikkukylässä, paikka on kuuluisa Jean Cocteaun asuin ja -hautapaikkana; muutaman vuoden kuluttua pitaisi sinne myös tulla Jean Cocteaun museo. Kuva on otettu Chérin Nokialla, itse asiassa kuvauskohteena oli harmaa pikkukissa, joka katsoi meitä kovin epäilevästi! (klikkaa kuvaa isommaksi, niin näet sen)
Milly on tunnettu myös lääkekasvi-viljelmistään (itse asiassa niitä lähdettinkin etsimään, mutta oltiin paikalla "vähän" liian myöhään...)

Cette fois notre promenade a mené à Milly-la-Forêt, une petite bourgade au milieu du parc Régional Gâtinais. Malheureusement il était trop tard de se rendre au Conservatoire National de Plantes médicinales - apparemment on y cultive les plantes anciennes. On va y retourner un jour!